EU:n direktiivitehtailusta

Viimeisin suomenvastainen direktiivi on postin vapauttaminen. Ei oteta huomioon Suomen harvaan asutettua maata. Mitään poikkeuksia ei liene ehdotettu. Postin vapauttaminebn on tehty suurten jäsenmaiden olosuhteiden mukaan. Mutta on väärin, että tämän tapaisia direktiivejä nykyisin tehdään tämän tästä, pienistä piittaamatta.

Ovatko komission direktiivit oikeudenmukaisia tai aina edes loogisia? Hiljakkoin ilmaantui lentämisestä ehdotus, että vajaalla matkustajamäärällä lentävät lennot olisivat sakolla rangaistavia. Onko silloin otettu huomioon Suomen tapaisen maan lentoreittejä, jotka kulkevat kaukana sijaitseville pienille paikkakunnille?

Entä Ruotsin nuuskaerivapaus? Nyt ahvenanmaalaiset laivanvarustajat siirtävät laivansa Ruotsin lipun alle, jotta saisivat myydä nuuskaa. Tämä on aivan pöyristyttävä tilanne.

Etelä-Suomen maatalaouden 141 - tuesta on saatu tapella, vaikka on hyvin epäloogista, että Pohjois-Suomessa olisi pian edullisempaa harjoittaa karjataloutta kuin Etelä-Suomessa.

Tietenkin myös sokerijuurikaspäätös Brysselissä oli Suomelle epäedullinen, koska suurissa jäsenmaissa jatkuu mittava tämän juurikkaan tuottaminen, vaikka kehittyvien maiden sokeriruokotuotannon piti saada suurempi jalansija sokerinkulutuksessa.

Monet myös ihmettelevät, oliko ilmastopäätös Suomelle oikeudenmukainen, kun maamme jo
tuottaa 28 % energiastaan uusiutuvilla energiamuodoilla, ja monilla muilla EU-mailla tämä prosenttiluku on hyvin paljon alhaisempi, eikä kuitenkaan niiden tavoitteeksi asetettu suhteessa Suomen tilanteeseen riittävän kovia lukuja. Suomessa on yleensä talvella kylmempi kuin tänä vuonna, joten lämmitystarve on suurempi kuin eteläisimmissä maissa. Jos talojen lämpimänä pysymisestä aletaan maksaa päästömaksuja, ei se ainakaan kansalaisten EU-vastaisuutta vähennä.

Jos Suomen erityisolosuhteita ei oteta Brysselissä huomioon, niin se alkaa todella hiertää kansalaisten suhtautumista Euroopan Unioniin.

80-luvun lopulla istuin kerran Belgian matkallani EU:n päämajan aulassa ja katselin ihmisten menoa silloisen EEC:n ytimessä. Ajatukseni liikkuivat siinä, miten ikävää oli, että Suomella ei ollut mahdollisuutta olla mukana näissä Länsi-Euroopan integraation varsinaisissa järjestelyissä. Kuuluimme Finn-EFTAan, tai olimmekohan jo täysjäseniä, ja oli jo suunnitelmia ETA:n perustamisesta. Mutta jonkunlaisia "utbölingar" olimme silti. Silloinhan ei vielä tiedetty, että Sveitsi ei haluaisi tulla mukaan edes ETAan ja että Norja tulisi uudelleen äänestämään EU:n ulkopuolella pysymiseksi.

Eilen julkistettiin puolueiden kannatusnumerot viimeisen otoksen mukaan. Perussuomalaiset olivat jo 4.7 %:n puolue ja kristillisten kanssa tasoissa. Ei mikään ihme.