Tähän asti Kenia on ollut Afrikan mallimaita. Talous on ollut melko hyvässä kunnossa eivätkä eri heimot ole olleet toistensa kimpussa, vaikka kilpailua niiden kesken on ollut ja kikuijien ylivalta on Luo-,Kalenji- ja Masai-heimojen keskuudessa ylläpitänyt kaunaisuutta. Mutta nyt, presidentinvaalien jälkeen, on syntynyt väkivaltaisuuksia ja etnistä puhdistusta, sillä istuvan presidentti Kibalin voitto ei ilmeisesti ollut täysin puhtaisiin tosiasioihin perustava. Vaarana on, että maa joutuu pitkäksi ajaksi sekasortoon, ellei Kofi Annanin hyviä neuvoja saada iskostettua kansalaisten ja poliitikkojen mieliin.
Kenia on ollut tärkeä kohdemaa suomalaiselle kehitystyölle. Ylläolevat kuvat otin 80-luvun lopulla Länsi-Keniassa, juuri sieltä, missä nyt nahistellaan kovasti. Suomalaiset rakensivat terveyskeskuksia ja kaivoja. Kuvassa kolme tyttöä iloitsee uudesta porakaivosta, jonka ansiosta heidän ei enää tarvitse kantaa vettä kaukaa, ja vesi on nyt oikeasti juomakelpoista. Ennen oli vain matalia lähteitä, joiden ääressä kotieläimet piehtaroivat ja likasivat veden. Niinpä ripulitaudit ovat huonon juomaveden ansiosta hyvin yleinen tauti kehitysmaissa ja lapsikuolleisuus tuntuva.
Toisessa kuvassa äidit odottavat lääkärinkäynnille Suomen kehitysavun rahoittamassa ja suunnittelemassa terveyskeskuksessa. Heille annettiin myös valistusta perhesuunnittelusta, sillä väestönlisäys Keniassa on ollut Afrikan oloihinkin nähden aika huikea. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan todeta, että kun vuonna 1928 kenialaisia oli vain kolme miljoonaa, heitä on tänä päivänä lähemmäs 40 miljoonaa. Jos Yhdysvalloissa olisi tapahtunut samanlainen asukasluvun kasvu, olisi amerikkalaisia nyt puolitoista miljardia. Eli enemmän kuin kiinalaisia tai intialaisia.
On toivottava, että Keniassa päästään takaisin päiväjärjestykseen, sillä muuten koko kansa saa kärsiä ja köyhyys kasvaa. Nairobin slummit ovat muutenkin ongelmallinen asumisympäristö. Siellä tapahtuneet vihollisuudet eivät olosuhteita paranna. Turismi laantuu eikä yksin teen tuottaminen riitä edes jo saavutetun elintason ylläpitämiseen.
On niin kuin eräs lehti kirjoitti, että "Afrikalla ei ole varaa uuteen sisällissotaan". Väkivalta ei ratkaise vastakohtaisuuksia. Kenia voisi ottaa esimerkkiä uudesta Etelä-Afrikasta. Vaikka sielläkin on ongelmansa ja köyhiä on paljon ja rikollisuuskin on lisääntynyt, niin eri etniset ryhmät eivät tappele keskenään. Virallisia kieliä on 11. Demokratia toimii, ja vaikka yksi puolue on kovin hallitseva, Etelä-Afrikassakaan ei ole yksipuoluejärjestelmää, niin kuin ei Keniassakaan. Mutta heimoriidat ovat pahempia kuin puolueiden väliset mielipide-erot.
Olisi päästävä ajattelusta "me ja ne".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti